Kiva päivä!

Semmonen vaan tuli miäleen, et halusinpa kertoo kivasta päivästä. Tännään oli semmonen. Yleensä tullee naristua ihan liikaa, ja mainostettua vaan sillon ku on huano päivä. No, ollaan ny kerranki vaihteen vuaks positiivisia. Kiva päivä, jeejee!

Yällä sain melt down- kilarit (kuarsaavalle) Miähelle aiheesta yäherrääminen. Periaatteesa mukulat on jo niin isoja ettei semmosia pitäs ennää paljoo olla, mut käytäntö onki sit eri asia. Ellastinen nukku ekat pual vuatta elämästäns älyttömän hianosti, sen jälkeen onki sit valvonu muittenki edestä. Ikkää sillä on yli kolme, mut herräämisiä keskimäärin enemmän ku Pikku-H:lla. Vaikka sille sen jollain vauvaverukkeella viälä sois.

Jonkun aikaa on menny jo ihan kivasti, ehkä yks pottaherrääminen ollu yäsä, Pikku-H:n nukkuesa koko yän.

Mut nyt on ollu joku levoton kausi taas. Pikku-H tekkee vissiin hampaita, Ellastinen on ollu muuten vaan levoton. Se sai viime yänä pitkästä aikaa oikeen kunnon kauhukohtauksen (niitä oli joskus talvella, nyt ei oo ollu pitkään aikaan), huusi ja pyäri päin seinää vaikka kuin kauan. Oli ihan ku joku piäni ahdistettu eläin. Se on ittestäki aika pelottavvaa, ku ei oikein tiä mitä tekis. Odottaa vaan et koska se lähtee rapukävelyllä rappuja alas.. hrrr. No siinä sain sit kuluttaa keskellä yätä tovin jos toisenki, ku Pikku-H rupes huutamaan täyttä kurkkua. Mitä tekkee Miäs? Kuarsaa ihan täpöillä. Noh, lapset rauhottu ja mää pääsin vihdon pötkölleni. Mut ihan juur sillä hetkellä piti sit sille ilmottaa, et tällanen peli ei perkele vetele. En ala ennää. Tana! Olin ihan varma ettei se mittään tajunnu tai kuullu, vaikka sen hellästi kunnon ravistelulla herätinki. Mut ihme ja kumma, se pääsi yllättään. Aamulla, ihan vaan piänellä napinalla, se otti mukulat alas ja mää jäin kuarsaamaan. Ja kuarsasinki melkein pual yhteentoista. Ja vaikka sen jälkeen, tiätty, oli huano omatunto (siis ai kaauhee, kuimmää nyt näin pitkään...), ni oli se vaan kivvaa.

Sit startattiinki melko ekstempporee kaveripariskunnalle kyllään vähä grillailemmaan ja lomakuvia kattomaan. Olivat siis mein Pärnu- seuralaiset, äijillä tuli jo tennisseuraans ikävä. Maisteltiin vähä Fresitaaki siinä ruakaa laittaesa, mikäs sen mukavampaa. (Tulipas muuten livautettua vaivihkaa blogi- kliseeki mukkaan, kuahuvaa ystävien kans. Ah. :D ) Tommoset kyläilyt on kyl mukavia, oon oikee kyläluuta. Voisin olla joka päivä jossain. Kiva päivä tiätty senki takia et sain kehuja mun maustamista rimpsuista (Naturelleja possun rimpsuja, paljo valkosipulia ja mustapippuria, vähä merisualaa ja Santa Marian bbq-oilia). Kissa se kiitoksella ellää. Ja mää kans!

Ny viälä leffaehtoo kesätyäpojan viimesen illan kunniaks. On ollu sukulaiskloppi pihaorjana vähä kesätöisä. Näppärää, on tullu pihasauna siivottua, klapit kannettua ja muut ärsyttävät pikkuhommat tehtyä. Ja kai seki sit jottain siittä hyätyy kumminki. :)

Toinen blogi-klisee, Pinterest- kuva. :)

Piäni lisäys; katottiin Django. Vähänks se oli hyvä!