sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Kukkia ja mekkoja, nääs.

Tännään tein pikavisiitin Tampereelle. Houkuttimena toimi Helmivillakon avoimet ovet. Elikkäs siis ystäväni Erikan uuteen, pikkuruiseen ja ah niin suloseen, tyätillaan pääsi tutustummaan. (Täälä jo aikasemmin pikkusen mainostin tätä taitavaa floristia.) Junalla puksuttelin Tampereelle kera kaksossiskon, siälä odotteli laiturilla vastasa toinen sisko. Kivvaa. :)

Reissu alko tiätysti ihan mulle ominaiseen tyyliin söhläämällä. Kiltti sisko tarjos kahvit ja suklaat junasa, ja tiätysti mää onnistuin sotkemaan housujeni haarukset oikein kunnolla. Komian näköset oli pinkit housut, ku oli molemmin pualin saumoja haarukset täynnä ruskeeta. Kakkapöksyltä näytti. Oikein ahmatti vauhdisa taas, hehe. Putsasin ne sit tosi nohevasti vihreellä paperilla, lopputuloksena vihreenruskeet tahrat ja nukkanen kangas. Noh, niillä mentiin.

Siinä se. Toinen jalka saman näkönen. "Kakkahousu".

Perille sentäs päästiin ilman enempiä vahinkoja. Helmivillakon tyätila oli ihana. Mahtava tuaksu tuli jo rappukäytävään vastaan, pioneja. <3 Tyätilalta löyty kaikenlaisia muitaki ihania kukkia (tiätty) ja hyvällä maulla toteutettua sisustusta. Yksinkertanen tila päästi kukat hianosti oikeuksiins. Ja tiätysti kaikkee ihanaa tarjottavvaa, mitä meitä viaraita varten Erika oli väkertäny. On se reipas. Yritin jottain kuviä räpsiä, toivottavasti niistä edes jotenki saa sitä kaikkee kivvaa ja ihanaa tunnelmaa irti.



Hihi, mikä ei kuulu joukkoon?

Floristi itte. Oon kauheen ylpee siittä! 

Jos siis millonka tarttette varmasti taidolla tehtyjä kukkasia, tilaisuuteen ku tilaisuuteen, ni tualta niitä saa. Vilpittömästi voin kehua, täsä on floristi kenellä on oma kädenjälki ja hyvä silmä. Tilauksesta saa vaikka mitä. Ostin itekki jottain.

Tämmönen söpö piäni. Ja dymotettu ajatelmapurkki mukkaan.

Kukkaistunnelmien jälkeen mentin siskojen kans syämään ja pikaseen kaupungille (lue: kauppoihin) pyärimään. Ravintolaks valikoitu semmonen ku 2h + keittiö (taijokusemmonen...). Hyvvää ruakaa ja ISO annos, lupileipä nimeltäns.

Omnom.

Koko kivan päivän kruunas viälä se, et mää sain vihdoin ja viimein ratkastua mekkokriisin. On yhdet (tai kolmannet...) häät tulosa, ja niihin liittyen on ollu pitkällistä vaatepohdintaa. Ja nyt se löyty, crazy catlady- mekko. Jee! Hyvä päivä. Mukuloillaki oli kuulemma ollu kivvaa isin ja Ellastisen kummisedän kans. Win-win- tilanne siis. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentoikaa rohkeesti!