perjantai 8. marraskuuta 2013

Päivän suursaavutus.

Tännään mää tein sen, vihdoinki. Ah niin piäni ja mitätön, mut hei, mein huushollisa ihan järjetön askel kohti helppoutta ja piäntä sisustuksellisuutta. Sain siis jopa paikoilleni eilen ostamani vahakankaan. Ooo, mikä urotyä. :D

Mein olohuaneremontti valmistu hiukan vajaa kolme vuatta sitte. Sillon kaikkien hämmästykseks hankin oikein verhot olohuaneen ikkunoihin. Kyse on kumminki huushollista, mitä kaverit kutsu nuakkariks. Se kertonee ehkä jottain mein sillosesta sisustuksesta. Kalusteet (ja se yks verho!), mitä meillä oli, oli enemmän ja vähemmän haalittuja. Ei siis mittään harkittuja sisustuskokonaisuuksia. Sillon käytin tekosyynä muutenki niin kamalaa ympäristöö. En varmaan ikinä toivu siittä yrjönvihreestä kokolattiakarvamatosta. Nyt mulla ei ennää oo tekosyitä, mut silti ne piänet yksityiskohdat on jääny odottammaan.

Miäs on natkuttanu natkuttamasta päästyäänki, et mun tarttis ostaa vahakangas ruakapöytään. Säästyis hiukan pöydän pinta, eikä pöytäliinan virkaa ennää toimittas Runosmäen väliaikaiskämpän pallopullop*lluverhot. Mut emmää semmosia muista, ku mua se pöytäliinattomuus ei sillai häiritte. Mut nyt se on siälä pöydällä. Voi että et voi piäni ja mitätön asia saada ihmisen näin ittetyytyväiseks. Vaikka oikeesti se ei ees oo kauheen nätti, tai ei ainaka sovi mein olkkariin. Mut oli kököt valikoimat ja määhän en perhana ilman sitä kangasta olis kottiin tullu. Ei sitä määkimistä olis kukkaan kestäny. :D

Pöytäliinan tuaman puuhakkuuden siivellä hinkkasin myäs vihdosta viimein Pikku-H:n syättötualin. Kaikki ketkä meillä on joskus käyny, muullonki ku jouluna, tiätää et se on saastanen. Sitä kuivuneen ruoan määrää, hyh. Kuin voi olla ihmiselle vaikeeta sen tualin (ja pöydän kans) pyyhkiminen heti tuareeltans. Paljo kivampihan se on tiätenki kirota ja raaputella niitä puurokökköjä tiäs millä teräasseilla irti. Mut nyt on siistiä. Ainaki huamiseen aamupuuroon asti, jippii.
                               
Siisnä se on. Vau. Ja puhdas syättötualiki. Ohhoh.


Ps. Tulipa pitkä sepustus niinki tärkeestä asiasta ku pöytäliinasta. Mut hei, pöytäliina. Meillä. Ihan vaan mein pöytää varten ostettu. Vaauu, en pääse tästä asiasta yli.                                 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentoikaa rohkeesti!