torstai 23. tammikuuta 2014

Makkaraperunat kaikilla mausteilla.

Sillon joskus ku kebabpaikat ei ollu viälä vallannu mein kaupunkipahasen toria, siälä oli ehta torigrilli. Ja sillon nuariso viälä hengaili siälä torilla. Ja toki niisä kokoontumisajoisa käytiin sit siälä grillillä. Jos oikein tiukkaa teki, ostettiin yhteinen annos; "Makkispekkikset kaikilla mausteilla, mut ei sinappia eikä kurkkusalaattia." . Sen jälkeen en oikein kunnon makkaraperunoita oo saanukka, paitsi satunnaisesti edellisesä tyäpaikasa ja kerran viime kesänä. Uutenavuanna ajattelin sit kokeilla tehdä ihan itte.

Koska sehän onnistuu, ku tiätysti multa löytyy ikioma rasvakeitin, joka kodin tärkein vempele. :D Sillon ku odotin Pikku-H:ta miäli teki alkuraskaudesa koko ajan (Aina sillon ku oksentamiselta jottain syätävää miäli teki.) jottain uppopaistettua. Mitä rasvasempaa, sen parempi. Manguin Miäheltä rasvakeitintä, mut se ei semmosta jostain kumman syystä halunnu. Pelkäs kai et uppopaistan kaiken ja muutun rasvavallaaks, heh. Manguin uppopaistohimostani ja Miähen ymmärtämättömyydestä omalle äitilleniki. Se onneks ymmärsi raskausajan miälihaluja ja joulupaketista kuariutu, ylläripylläri, rasvakeitin. Äitikulta!

Sitä rasvakeitintä onki sit käytetty ainaki kaks kertaa vuadesa, vappuna ja uutenavuatena. Aikasemmin uutenavuatena on ollu menusa itte tehtyjä ranuja, tänä vuanna ajattelin mennä astetta pidemmälle ja tehdä oikeita makkaraperunoita. Sit vaan erilaisia lisukkeita ja kaikki sai koota oman annoksens. Lisukkeina oli ketsuppia, majoneesia, sinappia, kurkkusalaattia ja paahdettua sipulia. Kunnon mättöö siis.

 Ja perusaineksina oli siis ihan vaan makkara ja peruna. Tosin makkara ei saa olla mittään muuta ku oikeeta HK:n sinistä, kuarittuna tiätysti. Ja ranskalaisia en ostanu valmiina, vaan tein itte. Eli hyvin pestyistä perunoista leikkasin semmosia suurinpiirtein ranskalaisen kokosia paloja.

Ekaks uppopaistoin perunat, maustoin grillausmausteella ja sit folion alle ja uuniin noin viiteenkymmeneen asteeseen. Pyssyy rappeena ja lämpimänä. Sen jälkeen makkarat rasvakeittimeen ja ku ne oli valmiit, ni perunat ja makkarat sekasin. Ja avot. Sit päälle itte valitsemat mausteet ja eikun syämään. On meinaan hyvvää, vaikka itte sanonki. Mut jos tommosta joka päivä vetäis, vois se hohtoki vähä hävitä. Eli käytetään sitä keitintä jatkosaki vaan pari kertaa kertaa vuadesa.


Makkaraa!

6 kommenttia:

  1. Hyvänen aika ko tekkee miäli makkaraperunoita!

    VastaaPoista
  2. Tää ei meinaa julkasta mun kommentteja... <3 vaan, terkuin, äityli

    VastaaPoista
  3. Sait ylipuhuttua :D Meillä on anopilta saatu rasvakeitin ja olen uskaltautunut kokeilemaan kaupan perunoita. Nehän tulee itsetehden varmasti paljon parempia eikä kuullosta siltä etten selviä ohjeesta. Olen pitkään pohtinut sellaista reseptiä kun luin netistä jonkun friteeranneen Mars-patukan. En ole uskaltanut kokeilla ettei lähde lapasesta harrastus :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokeilemmaan vaan. On ne meinaan hyviä, vaikka itte sanonki. :) Ja jos oikein hifistellä tahtoo, kantsii ostaa kiinteitä puikulaperunoita.
      Mää tahtoisin joskus viälä kokeilla itte tehtyjä sipsejä. Mut ihan omaks parhaakseni kannattas ehkä passata. Noita Mars-juttuja oon kana kuullu. Ja joku joskus puhu friteeranneens riisipuuroo. Huh. Turhan hc-tavaraa jopa mulle. :D

      Poista

Kommentoikaa rohkeesti!