Ei mua niin vaan nujerreta!

Tulkoot täit, vattatauti koko perheelle tai korvatulehdus, ei mua niin vaan nujerreta. Kaikesta blogihiljasuudesta hualimatta täälä ollaan. Hiukan lommaaki on viätetty kuluneella viikolla, eikä oo oikein edes ehtiny minkään nettiin viävän laitteen ääreen.

Viime perjantaina Pikku-H alko yrjötä ihan kunnolla. 1,5 tuntia, neljät lakanat ja neljä yäpukua, kahdeksan yrjöö. Siinä oli taudin saldo sen kohdalla. Pari päivää mein huusholli oli tautivappaata vyähykettä, maanantaina alotti sit Ellastinen pualestans. Tiistaina oli mun vuaro, keskiviikkona miähen. Ärhäkkä mut noppee tauti. Noh, keskiviikko-iltana alko Pikku-H:n nokka vuataa ja yön se sit pirstaski läpi. Korvahan se siälä prenkkas. Onneks oli lääkärineuvola heti seuraavana päivänä, saatiin kuurit kohdillens.

Tästä kaikesta hualimatta me päästiin ku päästiinki reissuun Miähen kans. Oli kivvaa, vaikka tauti hiukan kummitteliki taustalla. Ja tytöt oli ihan innoisans ku pääsi mummulaan. "Vihdoinkin, on tätä odotettukin.", tuumas Ellastinen. Ja Pikku-H huusi viäresä "Jeee!". Pureudun reissuun ja lommaan viälä paremmin ku saan taas konneet ja kamerat yhteistyähön mun kans.

Mut siis täälä ollaan, syädään sukulakuja ja orientoiduttaan taas tyäarkeen. :)

Kassialma.

Lande Livingin  Minni haasto mut paljastammaan kaikkein pyhimpäni. Meinaan käsiveskani sisällön. Koska edelleenki tykkään näistä höpönpöpö- haasteista ja ittestäni puhumisesta, ni mikä etten paljastelis. :) Ihan siis supermiälenkiintonen postaus tulosa, kaikkiahan tää kiinnostaa. Eikös?

Mun veskani ei oikeestaan oo mikkään pikkunen käsilaukku, vaan enemmänki iso olkalaukku. Semmonen mikä syä pirusti tavaraa sissääns eikä siältä löydä ikinä mittään. Kassi on merkiltäns DKNY, mun joululahja mulle. Päätin satsata kerranki oikeen kunnon nahkaveskaan sen sijaan et ostasin kymmenen korvikekräpsää. Ja oon kyl ollu tyytyväinen. Aikani tarjouksia nuuskittuani löysinki ihan kohtuuhintasen. Hakukriteereinä oli nahka, ruskee, suht simppeli ja riittävän iso. Haluaisin uskoo et tää olis nyt se mammakassi klassinen ja aikuinen perusveska, millä vois pärjätä pitkään.

Roinaa on.

Ku aloin veskaani penkoo, ni totesinpa et turhaa roinaa siälä on vaikka muille jakkaa. Vanhentunu kalenteri, erilaisia lippuja ja lappuja, jääskraba, kenkälusikka ja paljo kaikkee muuta olennaista. Hyvä et on iso laukku, mahtuu kaikki tärkee. Heh.

Loimaan seurakunta, Onnela Design ja Kampaamo Perhonen.
Kaikkee täältä kotiseudulta löytyy. 

Nalle Puh ja "Vitun talvi". Jälkimmäinen joululahja kaverilta. :)

Kuvasa mm. jääskraba, käsirasva, aurinkolasit,
tyäpuhelimen pussukka, tyäkalenteri, -avaimet ja -mappi, kukkaro....

Semmosia. Emmää tiädä kertooks mun kassi musta loppujen lopuks mittään ihmeellistä. Muuta ku et kassi on sotkunen ku mikä. :D Seuraavaks haasteen uhriks vois joutua vaikka SUN- na Stiinan ja Hilman kodista. Ota tai jätä. 

Ps. Juur ku olin saanu ekat kaks riviä kirjotettua alko ylhäältä kuulua Pikku-H:n itkua. Se oli oksentanu sänkyns täyteen, "Okke, tulii.". Oh joy. Onneks pyykinpesu tuntuu olevan rutiinia, nyt on kaks lakana- ja pyjamakertaa jo ryänätty. Nyt nukkuu, resuli. Miäs on osuvasti lätkäillasa kaverilla, mulla on onneks suklaata (Ystävä pisti postipaketin <3 ). Ystävänpäivää siis kaikille!

Päivähoidon nurjat pualet.

Otsikosta hualimatta tästä ei kuitenka tuu mittään palopuhetta sen pualesta et lasten olis hyvä olla kotona tiäs kuin kauan ja päivähoito on suarastaan helvetin esikartano lapsille. Tytöillä mennee hoidosa ihan loistavasti, tykkäävät hoitotädistäns ja määki oon Miähen kans ollu vaan ja ainoostaan tyytyväinen kuin hianosti kaikki on menny. Tännään Ellastinen sai nimpparilahjan hoitotädiltä, olin suarastans liikuttunu. Etenki ku itte en meinaa moisia päiviä edes muistaa. :) Puhun nyt aika paljon piänemmän mittakaavan (ihan kirjaimellisestikki) jutusta, mut silti ah niin isosta ja ärsyttävästä. Meinaan täistä.

Kihomatojen ohella semmonen asia mikä saa välittömästi kylmiä värreitä ja inhon pintaan. Ja voi kuttu sitä hommaa minkä noinki piänet ötökät saa aikaseks. Sitä pyykkiä, pakastusta ja kampaamista. Siinä se viikonloppu kivasti viärähtiki. Perjantaina koko perheelle täishampoot päähän. Voin kertoo et on melko miälenkiintosta saada alle kaksvee istumaan varttin vaikutusajan, pois huuhtelun ja kampaamisen aloillans. Pyykkiä on surruutettu arviolta tusinan verran konneellisia, kaikki mahdolliset myssyt ja muut pakastettu, hiusharjoja kiahauteltu ja muuta mukavaa. Ja kaiken hauskuuden on kruunannu se et kuivausrumpu ei toimi. Oh joy.

Viikonlopun asemapaikka.

Ehkä sitä pyykkiä olis tiätysti voinu olla vähemmänki, minkäs sitä ihminen neuroottisuudellens ja ötökkä-ällötyksellens voi. Hyyh. Mut ehkä se neuroottisuus kannatti. Ellastisen päästä löysin yhden ainokaisen vilistäjän ja muutaman munan. Muilta ei mittään. Ei paljoo siis. Ja ens viikonloppuna viälä uusintakiarros shampoilla. Kaiken lisäks lahjoin Ellastisen lyhentämmään tukkanski. Vastasuuden varalta. :) Ihailtavan urheesti se on kyl koko episodiin suhtautunu. Ajattelin et se olis paljo isomman sätkyn. Mut ei, reipas tyttö.

Itteeni en kyl moiseks voika tituleerata. En tiä millon pääsen tästä inhotuksesta yli. Ehkä sitte ku lähes koko kuantalo makkaa parturin lattialla voin huakasta helpotuksesta. Ihan vakavissani moistaki meinaan jo miätin. Saa nähdä mihin viälä inspiroidun. Voiton pualella onneks jo.

Kerta kiallon päälle. YÄK! (Kuva Googlesta)

No tippuks varpaat?

Pähkäilin taannoin et mistäköhän löytäsin lämpöset ja nätit talvikengät. No mää näppärästi jahkasin kenkädilemmaani niin kauan et kelitki ehti muuttua. Nyt tarttis ehkä ennemmin kumisaappaita ku superlämpimiä talvikenkiä, mut esitellään nyt se hankinta kerran ku aiheesta alotin.

Pohdin sillon viimeks erilaisia merkkejä, mut en sit lopulta päätynykkä mihinkä niistä. Nettikauppoja selatesani ostoskoppaan pääty yllätysmerkki, Aldo nimeltäns. Kovasti googlettelin keskustelupalsta- kokemuksia, mut ku ei mittään kauheita haukkuja tullu vastaan, uskaltauduin ostaan. Eikä tiätysti se 70% ale ja kympin lahjakorttika päätöstä ainaka hankaloittanu. Lampaanvillapohjallinen, lampaankarva varpaisa, nahka, vedenkestävyys, ulkonäkö ja se hinta = lopeta jo se pähkäily!

Kengät tuli kolmesa päiväsä, mainoksen uhri ni käytin Zalandoo. Mut niinko sanoin, kovat pakkaset ehti jo mennäkki. Pääsin siis lämpimyyden sijaan testaamaan sitä vedenpitävyyttä. Ja sitä piisaa. Ei oo paljoo ulkona vallinnu säätila haitannu, sukat on pysyny kuivana. Ja jottain ehkä kertoo siittä lämpimyydestä et mittari näytti -3 astetta ja mun varpaat hikoili. Ilman villasukkaa! Kyl nää popot on voittanu jo nyt mut pualellens.

Tämmöset. Tykkään!

Ja siis hyätyhän mukulatki tästä mun hankinnasta. Ne sai meinaan samalla maailman parhaan lelun, pahvilaatikon. Voi sitä riamua, niin kauan leikittiin et koko laatikko hajos. Piänet on ilot piänillä. Ja kissaki tykkäs. :D

"Me ollaan auton kyydisä!"

Pakkoloma!

Viikolla 8 mulla on lommaa. Oikeen meinaan kolme päivää ja niistäki on kaks palkattomia. Mut ei haittaa, ihan tervetullutta persnettonaki. Oon pidempään mankunu miästä parisuhdelomalle, se vaan mutisee jottain vastaukseks. Mut hah, nyt sen on pakko lähtee.

Mun on tehny miäli laivalle jo tovin. Gracen haluaisin mennä testaamaan, mut siinä oli tosi pöhköt lähtöajat. Siispä valinta pääty Baltic Princessiin. Ehkä sinne Gracelle sit kersojen kans. Mut jokatapauksesa, buukkasin matkan (oikein sviittiin skumppineen päivineen:D ) ja puhuin anopin lapsenvahdiks.  Miäs ei juur ny oo kotona, eli nyt on oikein kunnon vehkeilyä ilmoilla. Ellastinenki oli onnesans ku juur tännään kyseli et millon pääsee mummulaan yäks. Ja Hillaki viihtyy siälä hyvin, eli kaikki voittaa. Ja Miäskä ei voi olla lähtemättä, ku matkaki on jo maksettu.

Kivvaa, oon innoissani! Vaikka kyse on "vaan" laivareissusta, ni on seki jottain. Viimeksi vuanna 2009. :)